Chico Buarquen Cálice: analyysi, merkitys ja historiaa

Musiikki Malja Chico Buarque ja Gilberto Gil kirjoittivat kappaleen vuonna 1973, ja se julkaistiin vasta vuonna 1978. Diktatuuri sensuroi sen ilmiantamisen ja yhteiskuntakriittisyyden vuoksi, ja se julkaistiin vasta viisi vuotta myöhemmin. Aikaviiveestä huolimatta Chico äänitti kappaleen Milton Nascimenton kanssa Gilin sijasta (joka oli vaihtanut levy-yhtiötä) ja päätti sisällyttää sen samannimiselle albumilleen.

Malja tuli yksi kuuluisimmista sotilashallinnon vastaisen vastarinnan virsistä. protestilaulu joka havainnollistaa metaforien ja kaksoismerkitysten avulla autoritaarisen hallituksen harjoittamaa sortoa ja väkivaltaa.

Katso myös Chico Buarquen kappaleen Construção analyysi.

Musiikki ja sanat

Malja

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

veren punaviiniä

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

veren punaviiniä

Kuinka juoda tätä katkeraa juomaa

Niele kipu, nielaise vaivannäkö

Vaikka suu on hiljaa, rinta pysyy hiljaa.

Hiljaisuus kaupungissa ei kuulu

Mitä hyötyä minulle on olla pyhimyksen poika, -

Parempi olla toisen poika

Toinen todellisuus vähemmän kuollut

Niin paljon valheita, niin paljon raakaa voimaa

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

veren punaviiniä

Kuinka vaikeaa on herätä hiljaa -

Jos vahingoitan itseäni keskellä yötä

Haluan päästää epäinhimillisen huudon

Se on tapa tulla kuulluksi

Kaikki tämä hiljaisuus ällistyttää minua

Pysyn ällistyneenä tarkkaavaisena

Katsomossa joka hetki

Hirviön ilmestyminen laguunista -

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

veren punaviiniä

Erittäin lihava emakko ei voi enää kävellä

Veitsi ei enää leikkaa pitkän käytön jälkeen

Kuinka vaikeaa onkaan, isä, avata ovea.

Tuo sana juuttui kurkkuusi

Tuo homerolainen kasaantuminen maailmassa

Mitä hyötyä on hyvästä tahdosta

Vaikka rintakehä on hiljaa, jäljelle jää pää...

Keskustan juoppojen taholta

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

veren punaviiniä

Ehkä maailma ei olekaan pieni

Elämä ei ole myöskään tosiasia

Haluan keksiä oman syntini

Haluan kuolla omaan myrkkyyni

Haluan menettää pääsi lopullisesti

Pääni menettää mielesi

Haluan haistaa dieselin savun

Juota minut humalaan, kunnes joku unohtaa minut

Käsiala-analyysi

Chorus

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

Isä, ota tämä malja pois minulta

veren punaviiniä

Kappale alkaa viittauksella raamatunkohta Lainauksessa muistellaan Jeesusta ennen Golgataa, ja se herättää ajatuksia vainosta, kärsimyksestä ja petoksesta.

Sitä käytetään tapana pyytää jotakin tai jotakuta pysymään erossa meistä, mutta lause saa vielä vahvemman merkityksen, kun huomaamme, että "malja" ja "turpa kiinni" kuulostavat samankaltaisilta. Ikään kuin anoisi: "Isä, ota tämä pois minulta. Ole hiljaa. "Lyyrinen aihe pyytää sensuurin loppua, sitä pilkkua, joka hiljentää hänet.

Teemassa käytetään siis Kristuksen kärsimys Brasilian kansan kärsimyksen vertauskuvana. Jos Raamatussa malja täytettiin Jeesuksen verellä, tässä todellisuudessa veri, joka vuotaa, on diktatuurin kiduttamien ja tappamien uhrien verta.

Ensimmäinen säkeistö

Kuinka juoda tätä katkeraa juomaa

Niele kipu, nielaise vaivannäkö

Vaikka suu on hiljaa, rinta pysyy hiljaa.

Hiljaisuus kaupungissa ei kuulu

Mitä hyötyä minulle on olla pyhimyksen poika, -

Parempi olla toisen poika

Toinen todellisuus vähemmän kuollut

Niin paljon valheita, niin paljon raakaa voimaa

Kaikkiin elämän osa-alueisiin tunkeutuva tukahduttaminen tuntui leijuvan ilmassa ja pelottelevan yksilöitä. Kohde ilmaisee vaikeutensa juoda tätä "katkeraa juomaa", jota hänelle tarjotaan, "niellä kipu", toisin sanoen vähätellä marttyyriuttaan ja hyväksyä se ikään kuin se olisi luonnollista.

Hän sanoo myös, että hänen on "nieltävä työ", raskas ja huonosti palkattu työ, uupumus, joka hänen on pakko hyväksyä hiljaisuudessa, ja sorto, josta on jo tullut rutiinia .

Kuitenkin "vaikka suu vaikenee, rinta pysyy" ja kaikki, mitä hän tuntee, vaikka hän ei voikaan ilmaista itseään vapaasti.

Sotilashallinnon propaganda.

Säilyttäen uskonnollista mielikuvitusta lyyrinen minä sanoo olevansa "pyhimyksen poika", joka tässä yhteydessä voidaan ymmärtää kotimaaksi, jota hallinto pitää koskemattomana, kyseenalaistamattomana, melkein pyhänä. Tästä huolimatta hän toteaa uhmakkaasti olevansa mieluummin "toisen poika".

Riimittömyydestä voidaan päätellä, että kirjoittajat halusivat sisällyttää tekstiin kirosanan, mutta sanoitusta oli muutettava, jotta sensuuri ei kiinnittäisi huomiota. Toisen sanan valinta, joka ei riimittele, jättää alkuperäisen merkityksen epäselväksi.

Lyyrinen subjekti erottautuu täysin hallinnon ehdollistamasta ajattelusta ja ilmoittaa toivovansa, että hän olisi syntynyt "toiseen, vähemmän kuolleeseen todellisuuteen".

Halusin elää ilman diktatuuria, ilman "valheita" (kuten hallituksen ylistämä oletettu talousihme) ja "raakaa voimaa" (autoritaarisuus, poliisiväkivalta, kidutus).

Toinen säkeistö

Kuinka vaikeaa on herätä hiljaa -

Jos vahingoitan itseäni keskellä yötä

Haluan päästää epäinhimillisen huudon

Se on tapa tulla kuulluksi

Kaikki tämä hiljaisuus ällistyttää minua

Pysyn ällistyneenä tarkkaavaisena

Katsomossa joka hetki

Hirviön ilmestyminen laguunista -

Näissä säkeistöissä näemme runoilijan sisäisen kamppailun herätä rauhallisesti joka päivä tietäen yöllä tapahtuneen väkivallan. Tietäen, että ennemmin tai myöhemmin hänkin joutuisi uhriksi.

Chico viittaa brasilialaisen sotilaspoliisin usein käyttämään menetelmään, jossa he tunkeutuivat yöllä taloihin ja raahasivat "epäillyt" sängyistä, pidättivät osan, tappoivat osan ja saivat loput katoamaan.

Kaiken tämän edessä kauhuskenaario, tunnustaa haluavansa "käynnistää epäinhimillisen huudon", vastustaa, taistella, ilmaista vihaansa yrittäessään "tulla kuulluksi".

Mielenosoitus sensuurin lopettamisen puolesta.

Vaikka hän on "tyrmistynyt", hän ilmoittaa pysyvänsä "tarkkaavaisena", valppaana ja valmiina osallistumaan kollektiiviseen reaktioon.

Voimaton tekemään mitään muuta, hän katsoo passiivisesti "katsomosta", odottaen, peläten ,"" laguunihirviö "Lasten tarinoiden kuvastoon sopiva hahmo edustaa sitä, mitä meidän on opetettu pelkäävän, ja se toimii metafora diktatuurille .

"Laguunin hirviö" oli myös ilmaus, jota käytettiin viittaamaan ruumiisiin, jotka ilmestyivät kellumaan meren tai joen veteen.

Kolmas jae

Erittäin lihava emakko ei voi enää kävellä

Veitsi ei enää leikkaa pitkän käytön jälkeen

Kuinka vaikeaa onkaan, isä, avata ovea.

Tuo sana juuttui kurkkuusi

Tuo homerolainen kasaantuminen maailmalla

Mitä hyötyä on hyvästä tahdosta

Vaikka rintakehä on hiljaa, jäljelle jää pää...

Keskustan juoppojen taholta

Tässä, ahneus symbolisoi ahmimisen pääsynti, ja lihava, eloton emakko on vertauskuvana korruptoitunut ja epäpätevä hallitus että se ei voi enää toimia.

Poliisin raakuus, joka on muuttunut "veitseksi", menettää tarkoituksensa, koska se on kulunut niin monen haavoittamisen vuoksi eikä "enää leikkaa", sen voima katoaa, sen voima heikkenee.

Mies tekee seinään graffitin, jossa on diktatuurin vastainen viesti.

Jälleen kerran subjekti kertoo jokapäiväisestä kamppailustaan lähtiessään kotoa, "avatessaan oven", ollessaan vaietussa maailmassa, "tuo sana kurkussaan". Lisäksi voimme ymmärtää "oven avaamisen" synonyyminä vapautumiselle, tässä tapauksessa hallinnon kaatumisen kautta. Raamatullisessa lukemisessa se on myös uuden ajan symboli.

Uskonnollisesta teemasta pitäytyen lyyrinen minä kysyy, mitä järkeä on "hyväntahtoisuudessa", ja viittaa jälleen kerran Raamattuun. Hän vetoaa kohtaan "Rauha maan päällä hyväntahtoisille ihmisille" ja muistuttaa meitä siitä, että rauhaa ei ole koskaan.

A huolimatta siitä, että hän joutuu tukahduttamaan sanoja ja tunteita, hän säilyttää edelleen kriittinen ajattelu Jopa silloin, kun emme enää tunne, on aina olemassa hylkiöitä, "sisäkaupungin juoppoja", jotka unelmoivat edelleen paremmasta elämästä.

Neljäs jae

Ehkä maailma ei olekaan pieni

Elämä ei ole myöskään tosiasia

Haluan keksiä oman syntini

Haluan kuolla omaan myrkkyyni

Haluan menettää pääsi lopullisesti

Pääni menettää mielesi

Haluan haistaa dieselin savun

Juota minut humalaan, kunnes joku unohtaa minut

Toisin kuin edelliset, viimeinen säkeistö tuo mukanaan toivon pilkahdus avaavissa säkeistöissä, jossa maailma ei rajoitu vain siihen, mitä subjekti tietää.

Kun hän ymmärtää, että hänen elämänsä ei ole "valmis tosiasia", että se on avoin ja että se voi kehittyä eri suuntiin, lyyrinen minuus vaatii oikeuttaan itseensä nähden .

Hän haluaa keksiä "oman syntinsä" ja kuolla "omaan myrkkyynsä" ja vakuuttaa haluavansa elää aina omien sääntöjensä mukaan ilman, että hänen tarvitsee noudattaa kenenkään käskyjä tai moraalia.

Sitä varten hänen on kukistettava sortava järjestelmä, jonka hän puhuttelee halullaan tukahduttaa se jo alkuunsa: "Haluan menettää päänne lopullisesti".

Vapaudesta haaveillessaan hän osoittaa äärimmäistä tarvetta ajatella ja ilmaista itseään vapaasti. Hän haluaa ohjelmoida itsensä uudelleen kaikesta siitä, mitä konservatiivinen yhteiskunta on hänelle opettanut, ja lakata alistumasta sille ("menettää järkensä").

Mielenosoitus hallinnon väkivaltaa vastaan.

Kaksi viimeistä säkeet tekevät suoran viittauksen yksi menetelmistä ja kidutus He myös havainnollistavat vastarintataktiikkaa (teeskentelemällä menettävänsä tajuntansa, jotta he keskeyttäisivät kidutuksen).

Musiikin historia ja merkitys

"Chalice" kirjoitettiin esitettäväksi Phono 73 -esityksessä, joka toi yhteen pareittain Phonogram-levymerkin suurimmat taiteilijat. Sensuurin käsittelyssä aihe hylättiin.

Taiteilijat päättivät laulaa sen, vaikka he mumisivat melodiaa ja toistivat vain sanan "malja". Lopulta heitä estettiin laulamasta ja heidän mikrofoniensa ääni katkaistiin.

Gilberto Gil kertoi yleisölle vuosia myöhemmin joitakin tietoja laulun luomisen taustasta, sen metaforista ja symboleista.

Chico ja Gil tapasivat Rio de Janeirossa kirjoittaakseen kappaleen, jonka he esittäisivät esityksessä duona. Vastakulttuuriin ja vastarintaliikkeeseen liittyvät muusikot, jotka jakoivat saman teeman. ahdistus sotilaallisen vallan jähmettämästä Brasiliasta. .

Gil otti sanoitusten ensimmäiset säkeet, jotka hän oli kirjoittanut edellisenä päivänä, passioperjantaina. Käyttämällä tätä analogiaa kuvaamaan Brasilian kansan kärsimyksiä diktatuurin aikana Chico jatkoi kirjoittamista ja täytti musiikin viittauksilla jokapäiväisestä elämästään.

Laulaja selventää, että sanoituksessa mainittu "katkera juoma" on Fernet, italialainen alkoholijuoma, jota Chico tapasi juoda noina iltoina. Buarquen talo sijaitsi Lagoa Rodrigues de Freitasin rannalla, ja taiteilijat oleskelivat verannalla katsellen vettä.

He toivoivat näkevänsä "laguunin hirviön" esiin: sortovallan, joka oli piilossa mutta valmis iskemään milloin tahansa.

Chico ja Gil olivat tietoisia vaarasta, jossa he olivat, ja Brasilian tukahduttavasta ilmastosta, ja he kirjoittivat pamfletti virsi Vasemmistolaiset taiteilijat ja älymystö tuomitsivat äänellään autoritaarisuuden barbaarisuuden.

Niinpä itse otsikossa laulu tekee viittaus diktatuurin kahteen sortokeinoon. Toisaalta, fyysinen aggressio Toisaalta psykologinen uhka, pelko, kidutus ja kuolema. puheohjaus ja näin ollen myös Brasilian kansan elämää.

Chico Buarque

Chico Buarquen muotokuva.

Francisco Buarque de Hollanda (Rio de Janeiro, 19. kesäkuuta 1944) on muusikko, säveltäjä, näytelmäkirjailija ja kirjailija, jota pidetään yhtenä MPB:n (música popular brasileira) suurista nimistä. Hän kirjoitti lauluja, jotka vastustivat vallitsevaa autoritaarista hallintoa (kuten kuuluisa "Apesar de Você"), ja joutui sensuurin ja sotilaspoliisin vainoamaksi, minkä vuoksi hän lähti lopulta maanpakoon Italiaan vuonna 1969.

Palattuaan Brasiliaan hän jatkoi totalitarismin sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten tuomitsemista lauluissa kuten "Construção" (1971) ja "Cálice" (1973).

Tutustu myös